Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english

Haku

 
på svenska
in English
suurenna teksti

Sisältö

 

Verotukseen vaikuttavat asiakastiedot

 

Verovuosi
Kotikunta ja kunnallisvero
Seurakunta ja kirkollisvero
Puolisot
Alaikäinen lapsi

Verovuosi

Veroa suoritetaan verovuonna saadusta tulosta. Luonnollisen henkilön verovuosi on kalenterivuosi.

Kotikunta ja kunnallisvero

Luonnollisen henkilön on suoritettava ansiotulostaan kunnallisveroa kotikunnalle. Kunnallisvero määräytyy kunnan tuloveroprosentin perusteella. Rajoitetusti verovelvollisen eläkeläisen kunnallisveroprosentti määräytyy keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan.

Henkilön kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on kuluvaa vuotta edeltäneen vuoden viimeisenä päivänä katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta. Tiedot henkilön kotikunnasta tulevat Verohallintoon väestörekisterikeskukselta.

Esimerkki

Maija on asunut 31.12.2011 Helsingissä ja muuttanut tammikuussa 2012 Tampereelle. Maijan  kunnallisvero määräytyy koko vuoden 2012 Helsingin tuloveroprosentin mukaan.

Kotikunta

Kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta on yleensä se kunta, jossa hän asuu. Jos hänellä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

Henkilö voi tilapäisesti oleskella toisessa kunnassa. Tällaisen tilapäisen oleskelun vuoksi henkilön kotikunta ei muutu. Esimerkiksi henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä tai opiskelusta.

Maahan muuttajan verotuskotikunta

Verovuonna maahan muuttaneen henkilön verotuskotikunnaksi katsotaan kunta, jossa hänellä maahan muutettuaan on katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka tai johon hän on Suomeen muutettuaan ensiksi asettunut. 

Maasta muuttajan verotuskotikunta

Ulkomaille muuttaneen henkilön verotuskotikunta säilyy ulkomaille muuton jälkeen samana niin kauan kun häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena.

Erikotikuntaiset puolisot

Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on eri kotikunta, kummankin verotus toimitetaan henkilöistä vanhemman kotikunnan verotoimistossa. Jos henkilöt ovat samanikäisiä, verotuksen toimittaa sen henkilön kotikunnan verotoimisto, jonka henkilötunnuksen yksilönumero on pienempi.

Seurakunta ja kirkollisvero

Verovuonna suoritettavan kirkollisveron määrä määräytyy sen seurakunnan tuloveroprosentin mukaan, jossa henkilö on jäsenenä. Kirkollisveroa maksavat henkilöt, jotka ovat verovuonna Suomen evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon seurakunnan jäseniä.

Kirkollisveroa maksetaan kirkkoon liittymistä seuraavana vuonna. Henkilö maksaa kirkollisveroa, jos hän on kuulunut seurakuntaan edellisen vuoden viimeisenä päivänä. Jos kirkosta erotaan vuoden viimeisenä päivänä, ei kirkollisveroa peritä seuraavana vuonna. Tiedot kirkkokuntaan kuulumisesta tulevat verohallintoon väestörekisterikeskukselta.

Puolisot

Puolisoiden määrittely

Puolisoilla tarkoitetaan verotuksessa henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton. Myös parisuhteensa rekisteröineet samaa sukupuolta olevat henkilöt rinnastetaan verotuksessa puolisoihin. Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös henkilöihin jotka ovat verovuonna jatkuvasti asuneet yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa solmimatta kuitenkaan avioliittoa, jos he ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa tai jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi

Onko yhdessä asuminen katsottava jatkuvaksi ja onko lapsi katsottava yhteiseksi, on näyttökysymys. Henkilöiden katsotaan eläneen avioliitonomaisissa olosuhteissa esim. silloin, kun yhdessä asuminen on kestänyt ainakin koko verovuoden. Yhteisenä lapsena voidaan pitää mm. tunnustettua lasta.

Puolisoita koskevia säännöksiä ei enää sovelleta, jos aviopuolisot ovat tosiasiallisesti asuneet erillään koko verovuoden tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen. Lisäksi edellytetään, että erillään asuminen johtuu yhteiselämän lopettamisesta. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu esim. siitä, että perheellä on useampi asunto taikka puolisot työskentelevät eri paikkakunnilla, puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen.

Puolisoita koskevia säännöksiä ei myöskään sovelleta, jos toinen puolisoista ei ole yleisesti verovelvollinen.

Tulojen erillisverotus

Tuloverotuksessa puolisoita verotetaan itsenäisesti. Tuloverolain mukaan puolisoita verotetaan valtion- ja kunnallisverotuksessa saamiensa tulojen perusteella eri verovelvollisina. Erillisverotus koskee sekä pääomatuloja että ansiotuloja.

Vaikka yhteisverotusta ei enää toimiteta tulojen osalta, on puolisoina pidettävien henkilöiden määrittelyllä edelleen merkitystä myös tuloverotuksessa eräiden vähennysten ja alijäämähyvityksen käsittelyn kannalta.

Alaikäinen lapsi

Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Puolison lapsi, verovelvollisen tai hänen puolisonsa ottolapsi tai kasvattilapsi rinnastetaan omaan lapseen. Elatusvelvollisuuden kohteena olevien alaikäisten lasten lukumäärä voi vaikuttaa veroista myönnettävään elatusvelvollisuusvähennyksen määrään.

Lapsen elättäminen

Jos lapsen vanhemmat ovat verovuoden päättyessä eläneet avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa, molempien vanhempien katsotaan verovuonna elättäneen lasta.

Jos lapsen vanhemmat eivät ole verovuoden päättyessä avioliitossa tai he ovat yhteiselämänsä lopettaakseen pysyvästi muuttaneet erilleen, lasta on verovuonna elättänyt se vanhempi, jonka huollettavaksi lapsi on määrätty.

Jos lapsen huolto on määrätty molemmille vanhemmille tai lapsi on muutoin ollut toisen huollossa, lasta katsotaan elättäneen sen vanhemmista, jonka välittömässä huollossa lapsi on suurimman osan verovuotta ollut.

Kasvattilapsi

Kasvattilapsella tarkoitetaan lasta, jota kasvatetaan vastikkeetta muun henkilön kuin vanhempiensa, ottovanhempiensa tai jomman kumman vanhempansa puolison luona. Jotta lasta pidetään verotuksessa kasvattilapsena, edellytetään vielä, ettei lapsen elättämisen perusteella kenelläkään muulla ole oikeutta Tuloverolaissa tarkoitettuihin lapsesta annettaviin vähennyksiin.

Lapsen tuloverotus

Alaikäistä lasta verotetaan itsenäisesti hänen pääoma- ja ansiotuloistaan. Alaikäisen lapsen tulot verotetaan erillään vanhempiensa tuloista, ovatpa lapsen saamat tulot kiinteän verokannan piiriin kuuluvia pääomatuloja tai progressiivisen asteikon mukaan verotettavia ansiotuloja. Verokanta määräytyy lapsen tulojen mukaan.

Sivun alkuun


sivu suomeksi | sidan på svenska

© Verohallinto 24.10.2011

Tulosta sivu  |  Facebook  Twitter  Linkedin 

© Verohallinto 24.10.2011