Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english

Haku

 
på svenska
in English
pienennä teksti

Sisältö

 

Täyttöohjeet: Työnantajasuoritusten tiedot

  050Ilmoitusjakso
 052Kohdekausi
 053Vuosi
 601Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset
  Palkkaan luettavat erät
  Työ- ja käyttökorvaukset
 602Toimitettu ennakonpidätys
 605Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset
 606Lähdevero palkoista yms.
 609Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat
  Sosiaaliturvamaksun alaisen palkan määrään luettavat erät
 610Maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu

 

050 Ilmoitusjakso 
Ilmoitusjakson pituus.

Ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain vain, jos Verohallinto on antanut erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

052 Kohdekausi 
Ilmoitusjakson mukainen kohdekauden numero.

  • Jos ilmoitusjakso on kuukausi, merkitkää kohdekausi kuukauden numerolla. Esimerkiksi, jos ilmoitatte tietoja maaliskuulle, merkitkää kohdekaudeksi 3.
  • Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, merkitkää kohdekausi yksinumeroisena lukuna. Esimerkiksi, jos ilmoitatte toisen vuosineljänneksen (huhti–kesäkuu) tietoja, merkitkää kohdekaudeksi 2.
  • Jos ilmoitusjakso on kalenterivuosi, jättäkää kohta tyhjäksi.

053 Vuosi 
Vuosi nelinumeroisena lukuna.

601 Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset 
Merkitkää kohtaan mm. seuraavat kohdekauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset

  • palkat, palkkiot, etuudet ja korvaukset, jotka saadaan työ- tai virkasuhteessa (ennakkoperintälaki, EPL 13 §)
  • kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot, hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot, toimitusjohtajan palkkiot, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä luottamustoimesta saadut palkkiot (EPL 13 §)
  • merityötulot
  • eläkkeet, sosiaalietuudet, vakuutussuoritukset yms. (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetut eläkkeet)
  • työ- ja käyttökorvaukset (EPL 25 §)
  • urheilijan palkat ja palkkiot
  • työvoimaviranomaisen maksama palkkaturva
  • konkurssipesän maksama nopeutettu palkkaturva
  • sijaismaksajan maksamat palkat
  • palkat, joista sosiaaliturvasopimuksen tai EU/ETA-sosiaaliturva-asetuksen perusteella ei makseta sosiaaliturvamaksua

Kohtaan merkitään kaikki nämä suoritukset riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella sosiaaliturvamaksua vai ei.

Palkka on merkittävä myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna.

Ennakonpidätystä tehdä myöskään silloin, jos ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti).

Palkkaan luettavat erät 
Mukaan lasketaan mm. seuraavat palkaksi katsotut erät:

  • palkkaan lisätyt määrät auto-, asunto-, ravinto- tai muusta luontoisedusta
  • veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (jos työnantaja on maksanut työmatkakustannusten korvaukset väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksessä (www.vero.fi) on määrätty, veronalainen osa korvauksista merkitään työntekijän palkaksi)
  • sairausajalta maksetut palkat, vaikka työnantaja olisi saanut korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • palkaksi katsotut työnantajan maksamat eläkevakuutusmaksut
  • sairauskassan maksamat täydennyspäivärahat
  • ns. kuuden kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkat, tai jos niistä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alainen palkka
  • edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työntekijän eläkemaksua vai ei
  • työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksetut korvaukset tai muut vahingonkorvaukset
  • henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitetut käteisenä maksetut voittopalkkiot.

Palkan määrään ei lueta

  • verovapaita matkakustannusten korvauksia, jotka työnantaja on korvannut palkansaajalle Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein
  • veronalaisia kustannusten korvauksia, jotka työnantaja on korvannut ilman ennakonpidätysvelvollisuutta (esim. puhelinkulukorvaus, työkalukorvaus)
  • verovapaita henkilökuntaetuja, jotka työnantaja on antanut koko henkilökunnalle (TVL 67 §, 69 §)
  • työn suorittamisesta palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia (esim. moottorisahavähennys), jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista
  • perhehoitajalle maksettuja verovapaita kustannusten korvauksia

Lisätietoa: Palkkaa vai työkorvausta (www.vero.fi)

Työ- ja käyttökorvaukset 
Luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle tai kommandiittiyhtiölle) maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Nämä työ- ja käyttökorvaukset ilmoitetaan kausiveroilmoituksen kohdassa 601. Työ- ja käyttökorvaukset merkitään bruttomääräisinä vähentämättä arvonlisäveroa tai työmatkakustannusten korvauksia.

Osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetuista työ- tai käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Näistä korvauksista toimitetut ennakonpidätykset ilmoitetaan kausiveroilmoituksen toisella sivulla käyttämällä verolajin tunnusta 25.

Lisätietoa: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

602 Toimitettu ennakonpidätys 
Merkitkää tähän kohtaan

  • palkoista toimitetut ennakonpidätykset
  • työ- ja käyttökorvauksista toimitetut ennakonpidätykset, jos korvauksen saajana on luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu yhtymä
  • eläkkeistä, elinkoroista, sosiaalietuuksista, syytingeistä, lakkoavustuksista yms. toimitetut ennakonpidätykset (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista eläkkeistä)
  • urheilijan palkasta tai palkkiosta toimitetut ennakonpidätykset.

Lisätietoa: Ennakonpidätyksen toimittaminen (www.vero.fi)

605 Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset 
Merkitkää kohtaan lähdeveron alaiset palkat ja suoritukset, jotka kohdekauden aikana on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle. Palkat ja suoritukset merkitään tekemättä niistä lähdeverolain 6 §:n mukaista vähennystä. Esimerkkejä:

  • lähdeveron alainen palkka (ks. kustannusten korvaukset)
  • julkisyhteisön maksama palkka
  • esiintyvän taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaisesta toiminnasta maksettu korvaus (vero 15 % tai lähdeverokortissa määrätty alhaisempi lähdevero)
  • ns. avainhenkilön (ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta) palkka (vähintään 5 800 euroa/kk)
  • ulkomaisen konserniyhtiön tms. maksama palkka ulkomailla työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle, joka on Suomessa vakuutettu
  • Suomessa tehtyyn työhön perustuva työsuhdeoptio ja osakepalkkio
  • työkorvaus (yhteisölle maksettu korvaus ilmoitetaan vain, jos siitä on peritty lähdevero)

Kuka on rajoitetusti verovelvollinen?

  • Pysyvästi ulkomailla asuva ulkomaan kansalainen, joka oleskelee Suomessa enintään kuuden kuukauden ajan.
  • Ulkomaille asettunut Suomen kansalainen yleensä sen jälkeen, kun hän on asunut ulkomailla kolme kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen eikä hänellä enää ole olennaisia siteitä Suomeen.

Kustannusten korvaukset
Kun Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevan henkilön varsinainen työntekemispaikka on ulkomailla (esim. luennoitsijat ja asiantuntijat), lähdeveron alaisen palkan määrään ei lisätä seuraavia hänelle maksettuja kustannusten korvauksia:

  • korvaus matkalipuista
  • korvaus rahtimaksuista ja niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista
  • tositteen perusteella suoritettu majoittautumismaksun korvaus
  • Verohallinnon vahvistama kotimaan päiväraha.

Jos rajoitetusti verovelvollinen sitä vastoin työskentelee Suomessa päätoimisesti esimerkiksi täällä olevassa liikkeessä, virastossa tai tuotantolaitoksessa, tällaista paikkaa voidaan pitää hänen varsinaisena työpaikkanaan. Edellytyksiä verottomalle kustannusten korvaamiselle ei silloin ole.

606 Lähdevero palkoista yms. 
Merkitkää kohtaan

  • palkoista ja työkorvauksista perityt lähdeverot, myös ulkomaiselta yhteisöltä työkorvauksesta peritty lähdevero
  • vakuutetun sairausvakuutusmaksut (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu)
  • taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta peritty lähdevero
  • ns. avainhenkilöiden palkkatulon lähdevero

Lähdevero lasketaan palkasta tai suorituksesta, josta on tehty lähdeverolain 6 §:n mukainen vähennys (510 euroa/kk tai 17 euroa/pv).

Huom! Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta) ilmoitetaan kausiveroilmoituksen toisella sivulla muista lähdeveroista erillään käyttämällä verolajin tunnusta 69. Lähdevero osingoista puolestaan ilmoitetaan verolajin tunnuksella 39 ja korkotulon lähdevero tunnuksella 84.

Lisätietoa: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

609 Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat   
Merkitkää kohtaan kohdekauden aikana maksetut sosiaaliturvamaksun alaiset palkat ja muut suoritukset, joita ovat mm.

  • ennakkoperintälain 13 §:ssä mainitut ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset lukuun ottamatta sairausvakuutuslaissa (SVL) säädettyjä poikkeuksia (SVL 11:2.4, ks. luettelo kohdassa ”Palkaksi ei merkitä”)
  • vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamat täydennyspäivärahat
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • ns. kuuden kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkka, tai jos siitä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alainen palkka
  • rajoitetusti verovelvollisen palkka, jos työntekijä on Suomessa vakuutettu (ks. kohta 605 Lähdeveronalaiset palkat)
  • ns. avainhenkilölle maksettu palkka
  • rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuva korvaus
  • merityötulot
  • palkkaturvana maksettu saatava

Merkitkää palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna. Ennakonpidätystä ei tehdä myöskään silloin, jos ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti). Työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan myös silloin, kun palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä.

Rajoitetusti verovelvollinen työntekijä, joka on vakuutettu Suomessa
Työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksun ja perii vakuutetun sairausvakuutusmaksun, jos rajoitetusti verovelvollinen työntekijä on Suomessa vakuutettu. Rajoitetusti verovelvollinen on Suomessa vakuutettu, jos hän työskentelee suomalaisessa aluksessa tai tulee Suomeen työhön vähintään neljäksi kuukaudeksi eikä hänellä ole tätä työtä varten kotimaasta saatua todistusta A1 tai E 101 (tai muuta lähetetyn työntekijän todistusta).

Sosiaaliturvamaksua ei makseta eikä sairausvakuutusmaksua peritä, jos rajoitetusti verovelvollisen palkka on alle vuosittain vahvistetun määrän. Vuonna 2011 määrä oli 1071 euroa/kk) tai työaika alle 18 h/viikko. Tarkista vuoden 2012 määrä ohjeesta Sotu- ja sava-maksun määräytyminen ja verotus (www.vero.fi).

Vaikka työntekijä ei tekisikään työtä Suomessa, hän voi olla Suomessa vakuutettu vähintään neljän kuukauden työsuhteen perusteella, jos hän on suomalaisen lentoyhtiön lentävää henkilökuntaa tai hän asuu ETA-/Sveitsi-alueella ja on suomalaisen kuljetusliikkeen matkustavaa henkilökuntaa.

Sosiaaliturvamaksun alaisen palkan määrään luettavat erät 
Palkan määrään luetaan mukaan mm. seuraavat palkaksi katsotut erät:

  • palkkaan lisätyt määrät auto-, asunto-, ravinto- tai muusta luontoisedusta
  • veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (Jos työnantaja on maksanut työmatkakustannusten korvaukset väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksessä (www.vero.fi) on määrätty, veronalainen osa korvauksista merkitään työntekijän palkaksi.)
  • sairausajalta maksetut palkat, vaikka työnantaja olisi saanut korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • palkaksi katsotut työnantajan maksamat eläkevakuutusmaksut

Palkaksi ei merkitä

  • 1.1.2011 alkaen palkkoja, jotka on maksettu alle 16-vuotiaalle tai yli 68 vuotta täyttäneelle työntekijälle. Maksuvelvollisuus alkaa täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden jälkeen, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta.
  • sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä eli mm. työnantajan koko henkilökunnalle antamia henkilökuntaetuja, vaikka edut olisivatkin veronalaisia
  • etua työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • etua työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan
  • odotusajan palkkaa (työsopimuslaki 2:14.1)
  • työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettua korvausta tai muuta vahingonkorvausta
  • työ- tai virkasuhteeseen perustumatonta luento- ja esitelmäpalkkiota, kokouspalkkiota ja hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkiota, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua
  • henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitettua käteistä voittopalkkiota.
  • työn tekemisestä palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia (esim. moottorisahavähennys), jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista
  • verovapaita matkakustannusten korvauksia, jotka työnantaja on korvannut palkansaajalle Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein
  • sijaismaksajan maksamia palkkoja.

610 Maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu 
Merkitkää kohtaan työnantajan sosiaaliturvamaksu, josta on ensin vähennetty oikaisut ja liikasuoritukset.

Sosiaaliturvamaksu lasketaan kausiveroilmoituksella kohdassa 609 ilmoitettujen palkkojen yhteismäärästä. Näin lasketusta sosiaaliturvamaksusta vähennetään seuraavat oikaisut ja liikasuoritukset:

  • Sosiaaliturvamaksun oikaisu, jos esimerkiksi Kela tai vakuutusyhtiö on maksanut työnantajalle päivä- tai äitiysrahoja. Vähennettävä sosiaaliturvamaksun oikaisu lasketaan niin, että päiväraha kerrotaan alkuperäisessä palkanmaksussa käytetyllä sosiaaliturvamaksuprosentilla.
  • Aiemmin ilmoitettu sosiaaliturvamaksun liikamäärä, jos aikaisemmalla kausiveroilmoituksella on ilmoitettu liikaa  sosiaaliturvamaksua. Vähennyksen määrä ei voi olla suurempi kuin kohdekauden sosiaaliturvamaksu
  • Säännöllisen työnantajan on vähennettävä liikasuoritus viimeistään sen maksamisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.
  • Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja voi vähentää liikasuorituksen vain samalta kalenterivuodelta maksettavasta sosiaaliturvamaksusta.

Verohallinto kirjaa ilmoitetun sosiaaliturvamaksun verotilille.


sivu suomeksi | sidan på svenska

© Verohallinto 24.10.2012


© Verohallinto 24.10.2012