Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english

Haku

 
på svenska
in English
suurenna teksti

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

8.2.2013

Tulonhankkimiskulut ansiotuloista

 

Tulonhankkimisvähennys
Varsinaiset työmatkat
Ammattikirjallisuus

Työasuntovähennys
Työhuonevähennys
Tietokoneet
Moottorisaha- ja metsurivähennys

Luottamushenkilömaksu
Sovittelijan kulukorvaus
Kustannusten korvaukset

Tulonhankkimisvähennys 

Palkkatulosta vähennetään tulonhankkimisvähennyksenä 620 euroa, mutta kuitenkin enintään palkkatulon määrä. Vähennyksen tarkoitus on kaavamaisesti ottaa huomioon palkkatulon hankkimisesta aiheutuneita kuluja. Tulonhankkimisvähennys kattaa myös todellisesti aiheutuneet tulonhankkimiskulut vähennyksen määrään saakka, joten niitä voi vähentää vain tulonhankkimisvähennyksen ylittäviltä osin. Tulonhankkimisvähennyksessä ei huomioida asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja eikä työttömyyskassamaksuja. Ne vähennetään erikseen.

Tulonhankkimisvähennys tehdään viran puolesta eikä se edellytä selvitystä kuluista.

Tulonhankkimisvähennys myönnetään vain palkkatuloista. Siten se ei koske työ- ja käyttökorvausta. Niihin kohdistuvat tulonhankkimiskulut vähennetään esitetyn selvityksen perusteella samaan tapaan kuin muutkin tulon hankinnasta ja säilyttämisestä johtuneet menot.

Sivun alkuun

Varsinaiset työmatkat 

Tilapäisistä matkoista erityiselle työntekemispaikalle aiheutuneet kustannukset, joita ei ole verovapaasti korvattu, vähennetään luonnollisina vähennyksinä. Matkakustannukset vähennetään tällöin todellisten kulujen, esim. oman auton käytön mukaan, eikä niihin sovelleta 600 euron omavastuuta ja 7 000 euron enimmäisrajoitusta.

Sivun alkuun

Ammattikirjallisuus

Työntekijän toimialaa käsittelevien kirjojen ja ammattilehtien hankintakustannukset hyväksytään vähennykseksi. Edellytyksenä on, että tällaisen ammattikirjallisuuden hankkiminen on tarpeellista työn edellyttämän ammatillisen pätevyyden tai ammattitaidon ylläpitämiseksi. Vähennyskelpoisia ovat esim. opettajien opetustyössä tarpeellisten kirjojen ja lehtien hankintakustannukset. Sanomalehdet eivät yleensä ole vähennyskelpoisia, vaan ne katsotaan elantomenoiksi.

Sivun alkuun

Työasuntovähennys 

Työasuntovähennyksen edellytykset

Työntekijä on varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja hänen käytössään on samanaikaisesti myös toinen asunto, jossa hän asuu puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa (vakituinen asunto; pitää olla omassa käytössä, ei esim. toiselle vuokrattuna).

Jos työntekijä on yksinäinen henkilö, hänellä tulee olla samanaikaisesti kaksi varsinaista työpaikkaa ja hänellä on samanaikaisesti käytössään vakituinen asunto ja työasunto.

Työn vuoksi vuokrattu asunto

Asunnon tulee olla vuokrattu työntekijän työn vuoksi ja varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Vähennykseen ei ole oikeutta, jos asunto on vuokrattu muusta syystä, kuten opiskelua tai vapaa-ajan viettoa varten.

Työasunto voi olla vuokra-asunto, luontoisetuasunto, työntekijän asumisoikeusasunto: tai osaomistusasunto. (Osaomistusasuntoa tulee hallita vuokrasopimuksen perusteella; eli sitä ei ole lunastettu kokonaan itselle.)

Työasuntovähennystä ei saa, jos työn vuoksi hankittu asunto on omistusasunto. Vakituinen asunto voi kuitenkin olla omistusasunto.

Sijainti

Vakituisen asunnon tulee sijaita yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhyintä mahdollista reittiä yleistä tietä pitkin. ”Yleinen tie” voi olla maantie, yleinen laivareitti tai lentoreitti.

Työasuntovähennyksen määrä

Vähennys on enintään 250 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jona työntekijällä on ollut samanaikaisesti vakituinen asunto ja työasunto. Vähennys on kuitenkin korkeintaan maksetun vuokran määrä.

Luontoisetuasunnossa vähennys on enintään asunnon luontoisetuarvoa vastaava määrä. Jos työasunto on asumisoikeusasunto, vähennys lasketaan asunnosta maksetun käyttövastikkeen perusteella. Jos työasunto on osaomistusasunto, vähennys lasketaan siitä maksetun vuokran perusteella.

Työhuonevähennys on työasuntovähennykseen ensisijainen, joten työasuntovähennystä pienennetään työhuonevähennystä vastaavalla määrällä.

Työasuntovähennyksen esteet

Työasuntovähennystä ei saa lainkaan, jos työntekijä on verovuonna saanut toisella paikkakunnalla asumiseen liittyvää verovapaata tukea tai etuutta. Vähennyksen estää mm. kansanedustajan verovapaa kulukorvaus ja opiskelijan verovapaa asumistuki.

Merityötulon hankkimiseen liittyvästä työasunnosta ei saa työasuntovähennystä.

Kunakin verovuonna vain toinen puolisoista voi saada työasuntovähennyksen. Jos kumpikin puoliso vaatii työasuntovähennystä (ja kummallakin olisi oikeus työasuntovähennykseen) vähennys myönnetään suurempituloiselle ja vähennyksen määrä on suurempituloisen omien vähennysperusteiden mukaan laskettu vähennys.

Kansainväliset tilanteet

Työasuntovähennyksen voi saada myös ulkomailla olevan työasunnon perusteella, jos työasuntovähennys kohdistuu Suomessa veronalaiseen palkkatuloon.

Työasuntovähennyksen voi myös saada Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö, jonka vakituinen asunto on ulkomailla ja ETA-alueelta oleva rajoitetusti verovelvollinen henkilö, jonka ansiotulot verotetaan Suomessa.

Sivun alkuun

Työhuonevähennys 

Ansiotyötä kotonaan tekevä saa vähentää tulonhankkimismenoina työhuoneesta aiheutuneet kulut. Vähennyskelpoisia voivat olla esim. vuokra sekä lämmitys-, valaistus- ja siivouskulut. Vähennyksen saaminen edellyttää, että työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta taikka työhön tai tehtävään liittyy huomattavasti kotityötä. Myös ne, jotka ovat käyttäneet asunnon yhteydessä olevaa työhuonetta huomattavien sivutulojen hankkimiseen, ovat oikeutettuja työhuonevähennykseen.

Työhuonevähennys myönnetään kaavamaisin perustein ja se kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen. Vähennys voidaan myöntää myös suurempana, jos esitetään selvitys todellisesti aiheutuneista kuluista.

Jos selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä, työhuonevähennyksenä myönnetään yleensä seuraavat määrät:

1) niille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajille; 760 euroa/vuosi.

2) niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille, 380 euroa/vuosi.

3) sekä niille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 190 euroa/vuosi.

Kun molemmat aviopuolisot käyttävät osapäiväisesti pääansiotulojensa tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi työhuonetta, vähennyksen määränä pidetään yhteensä 570 euroa/vuosi.

Sivun alkuun

Tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet 

Tulonhankinnassa käytettävien tietokoneiden hankinnasta aiheutuvat menot voidaan vähentää. Yleensä tietokone on myös omassa tai perheen yksityiskäytössä. Tällöin  vähennystä ei voida tehdä yksityiskäytön osalta.

Tietokoneiden vähennysoikeuden määränä voidaan pitää seuraavia prosenttiosuuksia hankintamenosta.

  • 0 %      kun ei näyttöä laitteiden käytöstä työssä
  • 50 %    kun näyttöä työkäytöstä
  • 100 %  kun näyttö pääasiallisesta työkäytöstä. Tällöin tietokonetta on käytetty esimerkiksi huomattavien sivutulojen hankinnassa.

Tulonhankinnassa käytettyjen tietoliikenneyhteyksien (esim. laajakaistaliittymä) maksuihin sovelletaan samoja prosenttiosuuksia.

Tietokoneen hankintameno vähennetään 25 % vuotuisin menojäännöspoistoin. Jos tietokoneen ostohinta on alle 1 000 euroa, hankintamenosta vähennyskelpoiseksi katsottava osuus voidaan kuitenkin vähentää kerralla.

Esimerkki

Tietokoneen hankintamenon vähentäminen

Konetta käytetään pääasiallisesti työkäytössä (vähennysoikeus 100 %)

  • hankintameno 2 000 euroa
  • 25 %:n poisto = 500 euroa, joka vähennetään verovuonna
  • seuraavalle vuodelle siirtyvä poistamaton hankintameno 1 500 euroa, josta seuraavana vuonna 25 %:n poisto jne.

Konetta käytetään työkäytössä (vähennysoikeus 50 %).

  • hankintameno 2000 euroa
  • 25 %:n poisto 500 euroa, josta vähennykseksi hyväksytään 50 % x 500 euroa = 250 euroa
  • seuraavalle vuodelle siirtyvä poistamaton hankintameno 1 500 euroa, josta seuraavana vuonna 25 %:n poisto, josta 50 % vähennetään jne.

Sivun alkuun

Moottorisaha- ja metsurivähennys

Henkilö, joka on käyttänyt moottorisahaa tai raivaussahaa puun kaadossa, puutavaran valmistuksessa,  metsän raivaustöissä tai muussa siihen verrattavassa työssä, voi verotuksessa vähentää näistä töistä saamastaan palkkatulosta sahan käyttökustannuksena 30 % tästä työstä saadun palkkatulon määrästä. Tällaista vähennystä kutsutaan moottorisahavähennykseksi. Verovelvollisella on oikeus vaatia myös 40 %:n suuruista vähennystä.

Jos moottori- tai raivaussahan käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat kuitenkin suuremmat kuin moottorisahavähennys, henkilö voi vaatia kustannukset vähennettäväksi todellisten menojen suuruisena.

Jos tällaisesta työstä saatu palkka on vähintään kolmasosa hänen tuloistaan, vähennetään metsurivähennyksenä lisäksi 5 % kyseisen palkkatulon määrästä, mutta kuitenkin enintään 240 euroa.

Sivun alkuun

Luottamushenkilömaksu 

Kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetusta kokouspalkkiosta peritty luottamushenkilömaksu on vähennyskelpoinen. Vähentämisen edellytyksenä on, että kyse on nimenomaisesti kunnallisesta luottamustoimesta. Yksityisoikeudellisesta luottamustoimesta maksetusta kokouspalkkiosta peritty maksu ei ole vähennyskelpoinen, vaikka siitä perittäisiinkin luottamushenkilömaksua. Esimerkiksi kunnan omistaman yhtiön johtokunnan jäsenyys ei ole kunnallinen luottamustoimi.

Vähennys myönnetään palkkiosta perityn tai palkkion saajan itsensä maksaman luottamushenkilömaksun suuruisena. Kokouspalkkion maksaja tai luottamushenkilömaksun saaja ilmoittaa maksun Verohallinnolle, jolloin vähennys myönnetään viran puolesta. Ellei ilmoitusta ole annettu, vähennys myönnetään luottamushenkilön oman selvityksen perusteella.

Sivun alkuun

Sovittelijan kulukorvaus

Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa tarkoitetulle vapaaehtoiselle sovittelijalle maksettu kulukorvaus on veronalaista tuloa. Vapaaehtoiselle sovittelijalle myönnetään vähennyksenä maksetun kulukorvauksen määrä, jolloin verotettavaa tuloa ei synny. Jos kulukorvauksen maksaja on ilmoittanut maksamansa kulukorvauksen omalla suorituslajillaan Verohallinnolle, myönnetään vähennys viran puolesta ilman eri vaatimusta.

Sivun alkuun

Kustannusten korvaukset

Palkansaajalle maksetut työmatkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa verotuksessa vain silloin, kun ne on maksettu Verohallinnon vuosittain antaman ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein. Tällaisia korvauksia ovat työmatkasta maksettava kilometrikorvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja yömatkaraha. Verovapaasti voidaan korvata myös työntekijän maksamat työnantajalle kuuluvat kulut, kuten tarveaineet.

Työnantaja voi korvata palkansaajalle muutkin työstä välittömästi johtuvat kustannukset (esim. rakennusalan työvälinekorvaus ja perhepäivähoitajan kulukorvaus). Muut korvaukset ovat saajan veronalaista tuloa. Korvauksista ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä. Palkansaajan tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi verotuksessa. Esimerkiksi rakennusalan työvälinekorvaus on veronalaista tuloa ja työntekijä voi vaatia vähennystä hankkimiensa työvälineiden perusteella.

Työntekijän on pyydettävä vähentämistä ja esitettävä kustakin menosta selvitys. Palkkatulon hankkimisesta aiheutuneet menot otetaan verotuksessa huomioon vain siltä osin, kuin ne ylittävät tulonhankkimisvähennyksen (620 €) määrän.

Tuloverolain 94 §:n mukaiset vähennykset, kuten moottorisahavähennys, voidaan myöntää säännöksen mukaisesti myös prosenttimääräisesti ilman selvitystä todellisista kuluista.

Perhepäivähoitajien kustannusten korvaus

Työnantajan maksama korvaus perhepäivähoitajille aiheutuneista kustannuksista on myös veronalaista tuloa. Kunnallisille perhepäivähoitajalle myönnetään maksettuja kustannusten korvauksia vastaava vähennys ilman eri vaatimusta. Jos halutaan vähentää enemmän kuin korvausten määrä, on esitettävä luotettava selvitys kaikista aiheutuneista kustannuksista.

Perhehoitajan kulukorvaus

Perhehoitajalle aiheutuneet kulut vähennetään verovelvollisen vaatimuksesta tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina. Jos perhehoitajalle on maksettu hoitokulukorvausta, pidetään vähennettävinä hoitokuluina kulukorvauksena suoritettua määrää. Maksetun kulukorvauksen määrä vähennetään tulosta ilman eri selvitystä. Jos verovelvollinen vaatii vähennettäväksi kulukorvausta suurempaa määrää, on hänen esitettävä kuluista luotettava selvitys.

Perhehoitajan palkkio on yleensä työkorvausta, joten siitä ei myönnetä tulonhankkimisvähennystä. Palkkioon kohdistuvat kulut vähennetään siten kokonaisuudessaan eikä vain tulonhankkimisvähennyksen ylittäviltä osin. Perhehoitajan palkkiosta on kerrottu kohdassa Palkat ja luontoisedut.

Sivun alkuun


sivu suomeksi | sidan på svenska

© Verohallinto 23.12.2011

Tulosta sivu  |  Facebook  Twitter  Linkedin 

© Verohallinto 23.12.2011