Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english

Haku

 
på svenska
in English
suurenna teksti

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

19.12.2013

Palkat ja luontoisedut

Palkat
Luontoisedut
Työkorvaukset
Perhehoitajan ja omaishoitajan palkkio
Käyttökorvaukset
Merityötulot ja luontoisedut
Luopumiskorvaus
Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut

Palkat

Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa sekä kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta.

Palkkaa ovat myös muun nimiset suoritukset, kuten ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisä, vuokrarahat, joulurahat, lahjapalkkio sekä tantieemi. Palkkaa ovat myös asunto-, ravinto- ym. luontoisedut sekä veronalaiset henkilökuntaedut ja muut kuin verovapaat kustannusten korvaukset.

Työnantajan suorittamat työntekijän yksityistalouden menot ovat myös palkkaa.

Palkkatuloa ei kuitenkaan ole etuustulo (esim. työttömyyspäiväraha tai äitiyspäiväraha), eläke, työkorvaus tai käyttökorvaus.

Vuodesta 2010 lukien palkkaa voi olla myös työpanoksen perusteella maksettu osinko.

Sivun alkuun

Luontoisedut

Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan käypään arvoon sen mukaan kuin Verohallinto vuosittain tarkemmin määrää. Verohallinnon päätöksessä on vahvistettu vain yleisimpien luontoisetujen arvot. Näitä ovat asuntoetu, asuntoetuun liittyvä rajoittamattoman sähkön käyttöoikeus, autotallietu, ravintoetu, autoetu ja puhelinetu. Päätöksessä on laskentakaavat.

Muut kuin päätöksessä mainitut luontoisedut arvostetaan käypään arvoon. Käypänä arvona on oikeuskäytännössä pidetty joissakin tapauksissa työnantajalle aiheutuvien kustannusten määrää. Käypää arvoa sovelletaan myös silloin, kun edun raha-arvo on luontoisetupäätöksessä vahvistettua arvoa alhaisempi.

Luontoisetua on myös työnantajalta asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten saatu työsuhdematkalippu.

Palkaksi katsottava luontoisetu on kysymyksessä silloin, kun on sovittu palkan maksamisesta kokonaan tai osittain luontoisetuna. Palkaksi katsottava luontoisetu voi muodostua myös silloin, jos työ- tai virkasuhteessa oleva maksaa työnantajalleen asunto- tai muusta edusta vähemmän kuin edun käypä arvo olisi.

Veronalaisia ansiotuloja ovat myös muut rahanarvoiset edut, joita ei ole säädetty verovapaiksi, esimerkiksi työnantajan kustantama vapaa-ajan asunto, moottori –tai purjevene, loma-, bonus- tai palkkiomatka, puolisolle kustannettu matka, muuttokustannukset, kodinhoitaja ja tavanomaista suuremmat henkilökunta-alennukset.

Sivun alkuun

Työkorvaukset

Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa. Työkorvausta maksetaan toimeksiantosuhteessa, jossa työn tilaaja sopii työn tekijän (yrittäjän) kanssa työn suorittamisesta sekä palkkion määrästä. Epäselvissä tapauksissa on siis ensin selvitettävä, täyttääkö maksettu korvaus palkan tunnusmerkit. Jos näin ei ole, kysymyksessä on työkorvaus.

Työkorvausta vai palkkaa

Palkan tunnusmerkkinä on työsuhteessa tehty työ. Työ katsotaan työsuhteessa tehdyksi, jos  työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä. Työn tekemistä varten työnantaja hankkii pääsääntöisesti tarvittavat työvälineet ja materiaalit. Työ tehdään yleensä työnantajan tiloissa. Työnantaja huolehtii myös työntekijän sosiaaliturvasta sekä maksaa palkka loman tai sairauden ajalta. Työnantaja voi antaa palkan lisäksi myös etuuksia, kuten auto- tai asuntoedun.

Toimeksiantosuhteessa yrittäjältä ostetaan valmis työn lopputulos. Tällöin toimeksiantaja voi valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on tilauksen mukainen. Jos tehty suoritus ja tilaus poikkeavat toisistaan, toimeksiantajalla on oikeus vaatia sopimuksen mukaista suoritusta sekä  mahdollisesti korvausta. Yrittäjällä on omat työvälineet ja hän hankkii ainakin osan materiaaleista itse. Kalliiden työkoneiden hankinnasta aiheutuu riski, joka ei ole tyypillistä työsuhteelle. Yrittäjällä on yleensä omat toimitilat. Joillakin toimialoilla yrittäjänkään ei ole mahdollista työskennellä muualla kuin työn tilaajan tiloissa. Tällaisia aloja ovat esim. talon- ja laivanrakennusalat. Samoin työn luonne saattaa edellyttää osittaista työskentelyä tilaajan tiloissa. Yrittäjä tai toimeksiantosuhteessa työskentelevä laskuttaa erikseen toimeksiantajaa ja huolehtii itse vakuutuksistaan. (esim. YEL/MYEL, tapaturmaturva) ja loma-ajan toimeentulostaan.

Sivun alkuun

Perhehoitajan ja omaishoitajan palkkio

Perhehoitajan palkkio ja kulukorvaus

Perhehoitajan palkkio maksetaan perhehoitajalle, joka on tehnyt kunnan, kuntayhtymän, erityishuoltopiirin tms. kanssa sopimuksen perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä. Palkkion lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa myös korvaus hoitoon sijoitetusta henkilöstä aiheutuvista kuluista. Perhehoitajan palkkio ja kulukorvaus on veronalaista työkorvausta. Kulukorvaus voidaan vähentää tulonhankkimisesta aiheutuneina menoina.

Omaishoitajan palkkio

Omaishoitajan palkkiota maksetaan omaishoitajalle, joka on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitajan palkkio on veronalaista työkorvausta.

Kunta voi osana omaishoidon tukea myöntää hoidettavalle palvelusetelin, jonka avulla hoidettava voi hankkia tilapäisapua omaishoitajan vapaan ajaksi. Setelin arvosta päättää kunta. Tämä henkilökohtainen palveluseteli ei ole hoidettavalle veronalainen etu, koska se saadaan palveluna eikä rahana. Palveluseteli on hoidon tuottajan veronalaista tuloa.

Sivun alkuun

Käyttökorvaukset

Käyttökorvausta (tekijänoikeuskorvaus) on teoksen tekijän saama tulo, joka maksetaan teoksen taloudellisesta hyödyntämisestä. Käyttökorvaus, joka perustuu saajan omaan toimintaan, on ansiotuloa. Myös lahjana saadusta tekijänoikeudesta maksettu korvaus on ansiotuloa. Jos taas tekijänoikeus on siirtynyt perintönä, testamentilla tai hankittu vastiketta vastaan, saatu korvaus on pääomatuloa

Tekijänoikeudesta maksetaan korvausta, kun oikeus luovutetaan kokonaan tai osittain tai joku käyttää suojattua teosta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa sopimuksella ja luovutuksen laajuus määräytyy sopimuksen sisällön mukaisesti. Tekijänoikeuden alaisen teoksen käytöstä sovitaan myös sopimuksella. Esimerkiksi kirjailijoiden kohdalla tavallisimmin toisena sopijapuolena on kustantaja, joka maksaa kirjan kirjoittajalle korvausta. Teollinen muotoilija taas voi tehdä lisenssisopimuksen yrityksen kanssa, joka maksaa lisenssisopimuksen perusteella rojaltia.

Käyttökorvausta ei ole teoksen omistusoikeuden perusteella maksettu korvaus, esimerkiksi taideteoksen kauppahinta. Taiteilijan itsensä saama kauppahinta on ennakonkannonalaista ansiotuloa.

Sivun alkuun

Merityötulot ja luontoisedut

Merityötulot

Merityötuloa on palkka tai rahanarvoinen etuus, joka saadaan aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä laivaisännän tai muun  aluksen liikennöintiä hoitavan työnantajan palveluksessa.

Merityötulo edellyttää, että alusta käytetään ulkomaanliikenteeseen tai verovuoden aikana pääasiassa saaristoalueen ulkopuolella tapahtuvaan rannikkoliikenteeseen.

Merityötuloa on paitsi varsinaisissa merimiesammateissa toimivan myös laivanisännän palveluksessa aluksella työskentelevän henkilön, esim. tarjoilijan, esiintyvän taiteilijan tai myyjän saama palkkatuloa. Merityötuloa on esim. peruspalkka luontoisetuineen, erilaiset palkanlisät kuten ylityökorvaus, vastikekorvaus, valtamerilisä, lomakorvaus ja lomaraha sekä yhtymän osakkaalleen aluksella tehdystä työstä maksama kohtuullinen palkka sekä odotusajan palkka tai irtisanomisajan palkka. Merityötuloa on myös kalastusaluksessa tehdystä työstä suoritettu, saaliin suuruudesta riippuvainen palkkio.

Merityötulona ei pidetä tuloa, joka saadaan työstä, jonka henkilö seuraamatta aluksen mukana tekee aluksessa sen ollessa satamassa;  tilapäisiä tarkastus-, huolto-, luotsaus- tai muuna niihin rinnastettavia töitä; huvialuksessa tai aluksessa, jossa työskentelee vakituisesti vain työnantajan perheenjäseniä tehtyjä töitä tai työtä, joka tehdään valtiolle kuuluvassa puolustus- tai rajavartiotehtäviin käytettävässä aluksessa.

Merityötuloa ei ole myöskään laivassa tehdystä työstä saatu palkka tai palkkio, jonka maksaa muu kuin laivaisäntä tai siihen rinnastettava työnantaja. Esimerkiksi ohjelmistotoimistojen maksamat esiintymispalkkiot tai yksityisen elinkeinoharjoittajan maksamat palkat eivät ole merityötuloa.

Luontoisedut

Merillä saatu luontoisetu, joka käsittää lähinnä ravintoedun, käsitellään kuten maissakin saatu luontoisetu. Verohallinto vahvistaa vuosittain edun raha-arvon luontoisetupäätöksessä.

Merimiehellä voi olla muitakin kuin aluksella saatuja luontoisetuja, kuten auto- tai asuntoetu. Myös nämä luontoisedut ovat merityötuloa.

Veronalaista palkkatuloa on niin ikään saamatta jääneestä luontoisedusta maksettu rahakorvaus. Sitä ei ole miltään osin säädetty verovapaaksi.

Sivun alkuun

Luopumiskorvaus

Maatalousyrittäjille, jotka vuosina 1993-1995 luopuvat pysyvästi maatalouden harjoittamisesta maataloustuotannon vähentämiseksi, maksetaan luopumiskorvausta. Korvausta maksetaan, kun luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta mutta ei 65 vuotta.

Luopumiskorvauskoostuu perusmäärästä ja luopumislisästä. Perusmäärä vastaa maatalousyrittäjien eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Luopumislisä määräytyy peltohehtaarien ja kotieläinten lukumäärän mukaan. Korvauksen maksaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos.

Luopumiskorvaus on veronalaisen ansiotulon lisäksi tai sijaan saatu korvaus, joten se on veronalaista ansiotuloa. Se ei kuitenkaan ole eläketulovähennykseen oikeuttava eläketuloa.

Sivun alkuun

Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut

Työntekijän lakisääteinen eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Nämä vähennykset ovat henkilökohtaisia, niitä ei voi siirtää puolisolle.

Kokonaan vähennyskelpoisia ovat myös lakisääteisestä eläkevakuutuksesta ja tällaiseen eläkkeeseen liittyvästä rekisteröidystä taikka eläkesäätiössä tai eläkekassassa kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritetut vakuutusmaksut.

Myös vakuutusyhtiössä järjestetyn kollektiivisen lisäeläketurvan maksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia edellyttäen, että tällä tavoin järjestetty lisäeläketurva vastaa eduiltaan enintään rekisteröityä lisäeläketurvaa.

Sivun alkuun

© Verohallinto 31.10.2012

Tulosta sivu  |  Facebook  Twitter  Linkedin 

© Verohallinto 31.10.2012