Eläkkeet
Eläkkeiden verotus
Kansaneläke
Työ- ja yrittäjäeläkkeet
Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke
Perhe-eläke
Takautuvasti maksettu eläke
Verovapaat eläkkeet
Kaikki eläkkeet, joita ei erikseen ole säädetty verovapaiksi, ovat veronalaista tuloa saajalleen. Muut kuin yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvat eläkkeet ovat ansiotulona verotettavia eläkkeitä, jotka verotetaan valtionverotuksessa progressiivisen taulukon mukaan ja kunnallis- ja kirkollisverotuksessa kunnan ja kirkon tuloveroprosenttien mukaan. Pääomatulona verotettavista eläkkeistä menee veroa 30 prosenttia, ellei pääomatuloihin kohdistu vähennyksiä.
Ansiotulona verotettavan eläkkeen verotukseen vaikuttavat kaikki saajan tulot ja vähennykset. Verotus poikkeaa mm. palkan verotuksesta siten, että eläkkeestä saa eläketulovähennyksen. Sen sijaan siitä ei saa työtulovähennystä eikä tulonhankkimisvähennystä kuten palkasta. Eläketulosta ei peritä myöskään työeläkemaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua. Eläketulosta peritään sairaanhoitomaksu, jonka suuruus vuonna 2012 on 1,39 prosenttia.
Eläkkeen maksajana voi olla eläkelaitos tai Kela. Eläkepäätöksessä ilmenee eläkkeen määrä sekä eläkkeen määräytymisperusteet. Eläkkeiden verotus perustuu verovuonna maksattavaan eläkkeen määrään. Jos eläke on yksilölliseen eläkevakuutuksen nojalla maksettavaa eläkettä, eläkepäätöksessä kerrotaan myös, onko se ansiotulona vai pääomatulona verotettavaa eläkettä.
Kansaneläkelain nojalla voidaan maksaa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä yksilöllisenä varhaiseläkkeenä tai kuntoutustukea. Kuntoutusraha ei ole eläkettä vaan etuutta.Kansaneläkkeet ovat veronalaista ansiotuloa saajalleen.
Takuueläke
Kansaneläkkeen lisäksi voidaan maksaa takuueläkettä. Takuueläke on ansiotuloa.
Työ- ja yrittäjäeläkettä voidaan maksaa mm. vanhuuseläkkeenä, varhennettuna vanhuuseläkkeenä, yksilöllisenä varhaiseläkkeenä, osa-aikaeläkkeenä, työkyvyttömyyseläkkeenä, kuntoutustukena tai työttömyyseläkkeenä. Työ- ja yrittäjäeläkkeet ovat veronalaista ansiotuloa saajalleen. Eläkkeen veronalaisuuteen ei vaikuta, maksaako eläkkeen valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, vakuutusyhtiö, eläkesäätiö, eläkekassa, työnantaja tai entinen työnantaja tai jokin muu.
Lakisääteistä eläketurvaa voidaan täydentää myös vapaaehtoisilla yksilöllisillä eläkevakuutuksilla. Tällaisen vakuutuksen voi ottaa kuka tahansa, myös työnantaja. Eläke myönnetään yleensä määräajaksi. Vapaaehtoisella eläkevakuutuksella tarkoitetaan verotuksessa vanhuuseläkevakuutusta ja perhe-eläkevakuutusta sekä tällaiseen vakuutukseen liittyvää työkyvyttömyyseläkevakuutusta ja työttömyyseläkevakuutusta, johon perustuva eläke on tarkoitettu maksettavaksi toistuvina erinä puolivuosittain tai lyhyemmin väliajoin vakuutetun tai edunsaajan jäljellä olevan eliniän tai vähintään kahden vuoden ajan.
Pääomatulona verotettava eläke
Oman ja puolison ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella maksettu eläke verotetaan pääomatulona. Tämä koskee 6.5.2004 tai sen jälkeen otettuja vakuutuksia. Koko eläke verotetaan pääomatulona, vaikka maksuja olisi vuonna 2004 vähennetty ansiotulosta.
Ansiotulona ja pääomatulona verotettava eläke
Ennen 6.5.2004 otettujen vakuutusten perusteella voi kertyä sekä ansio- että pääomatuloksi katsottavaa eläkettä. Ansiotuloa on eläke, joka maksetaan ansiotulosta vähennettyjen vakuutusmaksujen ja niiden tuoton perusteella. Muilta osin eläke on pääomatuloa. Vakuutusyhtiöiden käytännöt eläkkeen maksussa vaihtelevat. On esim. mahdollista, että ansiotuloa oleva eläke maksetaan ensin. Voidaan menetellä myös niin, että molempia eläkelajeja maksetaan samanaikaisesti. Pääomatulona verotettavasta eläkkeestä maksetaan 30 prosenttia veroa.
Vakuutuksen takaisinosto
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen takaisinostoarvo, muutosarvo ja vakuutusmaksujen palautukset ovat pääomatulona verotettavia suorituksia. Jos takaisinostoarvo perustuu sekä ansio- että pääomatulosta vähennettyihin maksuihin, takaisinostoarvo jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuteen vakuutussäästöjen suhteessa.
Perhe-eläkettä voidaan maksaa kansaneläkelain, työ-, virka- ja yrittäjäeläkelakien sekä tapaturma-, liikenne- ja sotilasvammalain perusteella. Perhe-eläkkeinä voidaan maksaa lesken eläkettä, lesken alkueläkettä sekä lapsen eläkettä. Perhe-eläkkeet ovat veronalaista tuloa saajalleen.Jos perhe-eläke perustuu yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, se verotetaan joko pääomatulona tai ansiotulona samoin perustein kuin vakuutetun itsensä saama eläke.
Aikaisemmilta verovuosilta kertyneen ja yhdellä kertaa maksettavan eläkkeen verotusta voidaan tietyin edellytyksin lieventää verrattuna siihen, että koko tulo verotettaisiin normaalisti maksuvuoden tulona. Takautuvasti maksettava eläke voidaan jaksottaa tai siihen voidaan soveltaa tulontasausta sen mukaan, kumpi on henkilölle edullisempi.
Eläkkeen jaksotus
Takautuvasti maksettu lakisääteinen eläke voidaan jaksottaa, jos maksettu eläke kohdistuu vähintään kolmen kuukauden ajalta verovuotta edeltäneeseen aikaan. Jaksotus voidaan tehdä enintään kolmelle vuodelle. Vaatimus jaksotuksesta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun maksuvuoden verotus on päättynyt. Takautuvasti maksetun eläketulon tulee olla vähintään 500 euroa, jotta jaksotus voidaan tehdä. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen perusteella maksettavaa eläkettä ei voi jaksottaa.
Eläketulon jaksotuksessa aikaisempien vuosien vero lasketaan tuolloin voimassa olleiden veroperusteiden mukaan ottaen huomioon myös kyseisen vuoden muut tulot. Koko eläketulolle laskettu vero pannaan maksuun kuitenkin sen vuoden verona, jona tulo on saatu.
Tulontasaus
Tulontasauksen edellytyksenä on vähintään 2 500 euron ansiotulo, joka on kertynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tämän ansiotulon tulee olla vähintään neljäsosa verovuonna saadusta puhtaasta ansiotulosta. Vaatimus tulontasauksesta on tehtävä ennen maksuvuoden verotuksen päättymistä.
Tulontasaus vaikuttaa ainoastaan valtionverotuksen progressiiviseen veroasteikkoon alentavasti suorituksen maksuvuonna. Vaikka tulontasauksessa kertatulo jaetaan laskennallisesti niin monelle vuodelle, kuin miltä se on kertynyt, kuitenkin enintään viidelle vuodelle, ainoastaan kuluvan vuoden tulot ja vähennykset vaikuttavat veron määrän laskentaan.
1) kansaneläkelain mukainen lapsikorotus ja eläkkeensaajan hoitotuki.
2) rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä sekä ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukainen rintamalisä.
3) eläkkeensaajien asumistuki,
4) tasavallan presidentin eläke, perhe-eläke ja sen lisäksi valtiolta saatu asunto- ja muu etuus,
5) valtion tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta tai muusta ansiokkaasta toiminnasta ennen tammikuun 1 päivää 1984 myöntämä eläke tai tällaiseen eläkkeeseen liittyvä perhe-eläke. Näitä eläkkeitä ovat esim. valtion taiteilijaeläke ja sanomalehtimieseläke.
6) huoltoeläkkeenä ennen vuotta 1989 maksettavaksi määrätyt vahingonkorvaukset 3 400 euron vuotuiseen määrään asti,
7) korvaus, joka on maksettu kertakaikkisena tai jatkuvana sotapalveluksessa taikka muuten sotatoimessa aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tai kuolemantapauksen johdosta valtion tai yleishyödyllisen yhteisön varoista joko vahingoittuneelle tai sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisilleen.
8) ennen 1.1.1989 tehdyn kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai eliniäksi pidätetty etuus (syytinki), sikäli kuin se suoritetaan asuntoetuna, luonnontuotteina tai palveluina. Pääomatuloa on 1.1.1989 tai sen jälkeen tehdyn kiinteistönluovutussopimuksen perusteella rahana maksettu syytinki.
Testamentilla tai lahjana saatu elinikäinen nautintaoikeus, eläkkeen taikka muun jäljellä olevaksi eliniäksi tai määrävuosiksi jollekin tulevan etuuden tuottama tulo on veronalaista joko pääomatulona tai ansiotulona näitä koskevien säännösten mukaan.
9) huoltoapulain 5 §:n mukainen eläke, johon verovelvollisella on ollut oikeus ennen vuotta 1989.
10) perhe-eläkelain mukainen perhe-eläke, joka suoritetaan ennen 1.7.1990 tapahtuneen vakuutustapahtuman perusteella.
Sivun alkuun