Kotitalousvähennys
Työn tekemispaikka
Vähennettävät kustannukset
Vähennyksen enimmäismäärä
Omassa käytössä olevassa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä aiheutuneet kustannukset ovat tietyin edellytyksin vähennykseen oikeuttavia. Vähennysoikeus koskee myös työtä, joka on tehty puolison tai omien vanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vähentäminen ei riipu asunnon tai vapaa-ajan asunnon omistamisesta, vaan niiden käyttämisestä esim. vuokraoikeuden perusteella.
Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Tavanomaista kotitaloustyötä on esimerkiksi siivous, ruoanlaitto, vaatteiden huolto ja pihan hoito. Tavanomainen hoiva- ja hoitotyö voi olla esimerkiksi vanhuksen tai lapsen hoitamista hoidettavan kotona. Vähennyksen saa myös omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Myös vuokralainen saa vähentää vuokraamansa asunnon kunnossapitotyön kustannukset, jos hän on maksanut ne itse. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoa, jota verovelvollinen ei käytä omana asuntonaan. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden (esim. kylmäkalusteet, liesi, televisio, pesukone yms.) korjaus- ja asennustyötä. Vuodesta 2009 alkaen tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Uudisrakentaminen ei oikeuta kotitalousvähennykseen.
Vähennystä ei saa, jos välittömästi samaa työtä varten on saatu:
- omaishoidon tukea
- lasten kotihoidon tukea
- yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea
- työnantajalle maksettavaa palkkatukea tai matalapalkkatukea
- valtion tai muun julkisyhteisön varoista maksettavaa korjausavustusta tai
- kunnan myöntämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli.
Pientalojen lämmitysjärjestelmän muutoksiin annettu avustus ei estä vähennystä.
Kotitalousvähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.
Vähentää saa
- 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä
- 45 % yleishyödylliselle yhteisölle esim. urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta
- työsuhteeseen palkatun henkilön palkkauskustannuksista saa vähentää 15 % palkasta ja palkkaan liittyvät sivukulut. Palkan sivukuluja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu.
Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei saa vähennystä.
Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa verotoimistosta tai Internetosoitteesta www.ytj.fi. Tarkistamista varten tarvitset työn suorittajan y-tunnuksen.
Kotitalousvähennyksen määrä on enintään 2 000 euroa vuodessa. Vähennettävien kustannusten omavastuu on 100 euroa. Määrä on sama riippumatta siitä palkkaako kotitalous työhön henkilön vai ostaako se palvelun yritykseltä, yrittäjältä tai yleishyödylliseltä yhteisöltä.
Täyden vähennyksen saa noin 4 667 euron suuruisilla kustannuksilla, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä tai jos sen tekee yleishyödyllinen yhteisö (4 667 euroa x 45 % - 100 on 2 000 euroa).
Palkkaa maksettaessa täyden vähennyksen saa noin 5 677 euron suuruisilla palkkakustannuksilla, jos palkan sivukulut ovat 22 % (15 % x 5 677 + 22 % x 5 677 – 100 = 2 000 euroa). Määrään vaikuttavat palkan sivukulut, jotka vaihtelevat tilanteen mukaan.
Sivun alkuun